TULISYDÄN  - Maissi Erkon kiihkeä elämä. Reetta Hänninen, Otava 2022

Yhteiskunnallisen lukupiirin syksyn kirjana oli ”Tulisydän – Maissi Erkon kiihkeä elämä”.

Maissi Erkko, s.Holländer, 4.6.1872-1.9.1936

Kirja alkaa kiinnostavasti Maissin lapsuuden maisemista Seilin saarelta, johon kirjassa usein palattiin. Vaikka kirja on elämänkerta, kertoohan se merkittävästä yhteiskunnallisesta vaikuttajasta ja naiskagaalin perustajasta, niin se on toisaalta myös kaunokirjallinen teos, joka kuvaa mielenkiintoisesti ja jännittävästi itsenäisen Suomen syntyaikoja ja henkilöitä, jotka olivat tuolloin maamme tärkeimpiä poliittisia vaikuttajia.  Samoin kerronta siitä, miten Maissi ja Eero Erkko tapasivat, kihlautuivat nopeasti ja tutustuivat paremmin toisiinsa kirjeenvaihdon välityksellä oli kuin hienosta viihderomaanista.

Poliittisesti epävakaat ajat veivät perheen maanpakoon Yhdysvaltoihin v.1903. Kiinnostavaa olikin lukea, miten tuohon aikaan Amerikka oli kultamaa, johon Erkotkin helposti solahtivat. Eero Erkko perusti Kaiku –nimisen lehden ja Maissi sisusti kotia ja hoiti miehensä liiketoimien kirjanpidon. Surullista oli lukea miten Maissille oli vaikeaa luovuttaa päätösvalta pojalle puolison kuoleman jälkeen, Eljas Erkon näkemykset lehden johtamisesta ja sen sisällöstä poikkesivat äidin mielipiteistä.  Lohtua Maissin elämään toivat Eljaksen lapset Aatos ja Patricia, joka erityisesti oli isoäidin suosiossa. 

Tulisydän avaa naisnäkökulmasta Suomen kohtalonvuosia sortovuosista kansalaissodan kautta itsenäisen Suomen aikaan. Se on myös kuvaus naiskagaaleista, joihin kuului myös Tekla Hultin, jonka valitsimme seuraavaksi lukupiirin kirjaksi.

Tulisydämessä on hieno kuvitus ja kirjailija käyttänyt runsaasti lähdeaineistoa, joista viitteet lukujen lopussa.

Ristiinassa 3.10.2023

Aija Rasimus

 Sixten Korkman: Talous ja humanismi, 383 sivua, Otava 2022

Kirjan alussa Sixten Korkman antaa lukuvinkin kirjan lukemiseen. Talous ja humanismi -kirjan voi lukea alusta loppuun sivu sivulta tai valita oman järjestyksen luvuista Kristinusko, Valistus, Kapitalismi tai Humanismi. Omasta mielestäni tärkeitä ovat myös luvut: Esipuhe, Aluksi: mitkä ovat kysymykset ja lopussa oleva Credo (= minä uskon). Siellä selviävät käsitteet talous (= järjestelmä, joka tuottaa yhteiskunnan jäsenille tavaroita ja palveluksia) ja humanismi (= tieteet, joiden tehtävänä on ihmisten tietoisen toiminnan ja sen tulosten tutkiminen historiallisessa yhteyksissään).

Sixten Korkman kirjoittaa sujuvasti ja ymmärrettävästi. Tekstiä on helppo lukea, ja talouteen vaikuttaneet asiat ja arvot tuodaan kiinnostavasti esille. Samalla tulee kerrattua historiaa. Kristinuskolla oli tuhatvuotinen vahva vaikutus läntiseen maailmaan. Selväksi tulee miten kirkko ja etuoikeutetut yhteiskuntaluokat hyötyivät Jeesuksen opeista. Tieteen ja tiedon vallankumouksesta sekä valistuksesta seurasi vaurastuminen, joka kärjisti yhteiskunnallisia ongelmia. Eriarvoisuuden vähentämiseksi Korkman arvelee monien radikaalien uudistusten kuten varallisuusveron käyttöönotto, perustulo, korkeaverotus hiilidioksidipäästöille, korkomenojen verovähennysoikeuden lopettaminen ja valtionlainojen alaskirjausten helpottaminen olevan vaikeasti toteuttavia.

Korkman havainnollistaa kestäviä arvoja filosofi Amartya Senin pienellä tarinalla: Kolme lasta - Elsa, Liisa ja Veera – ovat eri mieltä siitä, kenelle tulisi antaa vasta valmistunut huilu. Elsa vaatii huilua itselleen sillä perusteella, että hän on ainoa lapsista, joka osaa sitä soittaa, minkä muut myöntävät. Liisa valittaa olevansa vailla mitään leikkikaluja, minkä muut myöntävät; tämän takia hän toivoo huilua itselleen. Veera vaatii huilua itselleen sillä perusteella, että hän on huilun omin käsin tehnyt, minkä muut myöntävät. Kenelle huilu kuuluisi antaa? Utilitaristi, jonka arvokriteeri on yhteenlaskettu onnellisuus antaa huilun Elsalle. Näin siksi, että hän voisi nauttia huilusta enemmän kuin muut. Tasa-arvoa painottava antaisi huilun Liisalle juuri sillä perusteella, että hänellä ainoana lapsista ei ole mitään leikkikalua. Libertaali, jonka arvokriteeri on tehty työ ja sen pohjalta omistusoikeus, antaisi epäröimättä huilun Veeralle. Jokainen lukupiiriläinen vastasi Senin kysymykseen. Yksi meistä lukupiiriläisistä on tasa-arvon kannattaja, muut olemme libertaaleja. Ratkaisua ei ollut helppo päättää. Tyydyttävään ratkaisuun olisi tarvinnut lisätietoa: Voisiko Elsa opettaa toisia soittamaan? Voisimmeko tehdä Liisalle rummut hylätyistä tarvikkeista, joilla hän harjoittelisi aluksi rytmissä pysymistä. Olisiko mahdollista Veeran tehdä vielä kaksi uutta huilua? Keskeinen viesti tarinassa on kuitenkin yleistettävissä; yhteisön tulojaosta päätettäessä voi olla vaikea tai mahdotonta löytää riidatonta tai objektiivisesti oikeaa ratkaisua.

Kokeilimme lukupiirissä miten arvomme toimivat, kun herkullista toscakakkua oli jäljellä vain yksi palanen. Saako sen Susanna, joka ei ole saanut vielä yhtään palaa. Kuuluko se Aijalle, joka leipoi kakun. Syökö herkun Raija, joka osaa arvostaa tarkoilla aisteillaan kotona leivotun makuvivahteita. Tähän ongelmaan löytyi nopeasti kaikkia tyydyttävä ratkaisu. Kakkupalasen sai Susanna.

Ristiinassa 24.5.2023

Helena Kauppinen

 

K2 KYÖSTI KAKKOSEN TIE HUIPULLE

Jari Korkki

WSOY 2022,230 sivua

Yhteiskunnallinen lukupiiri kokoontui tammikussa keskusteleman kirjasta ”K2 – Kyösti Kakkosen tie huipulle.”  Kirjassa on läpikäyty johdonmukaisesti Kakkosen lapsuus, opiskelu, bisnes ja kulttuurivaikuttaminen.

Kyösti Kakkonen syntyi Kiihtelysvaarassa v. 1956 ja kasvoi monilapsisessa  maanviljelijäperheessä varsin tavanomaisen lapsuuden. Hän itsenäistyi jo varhain, sillä lukioaikana joutui jo kortteeraamaan viikot Joensuussa opiskelija-asunnossa. Lukion jälkeen tie vei lakiopintoihin Upsalan yliopistoon ja varsinainen työura/bisnesura alkoi jo turveyrittäjänä yhdessä velipojan kanssa huolimatta siitä, että tarjolla olisi ollut myös pankkivirkailijan kesätöitä. Turveyrittäjän uraa Kakkonen kuvaa varsin värikkäästi, kuten myös myöhemmin kauppaketju Tokmannia, sen perustamista ja  viemistä pörssiin. Tokmannista irtautumisen jälkeen Kakkonen on toiminut asunto- ja osakesijoittajana toimien myös uusien yritysten bisnesenkelinä.

Yksityiselämästään Kakkonen kertoo kirjassa varsin vähän, pieniä tarinoita on Upsalan opiskeluajoilta, puolisosta Ulla Kakkosesta ja tämän menehtymisestä vaikeaan sairauteen. Uudesta avioliitosta Julianna Borsoksen kanssa on  myös varsin vähän mainintoja.

Kirjan loppupuolella käsitellään varsin ansiokkaasti Kakkosen erittäin arvokasta lasi- ja keramiikkakokoelmaa, jolla on pysyvä paikka Emmassa (Espoon modernin taiteen museo) ja jota on pyydetty näyttelyihin eri puolelle maailmaa. Kyösti Kakkonen on tehnyt myös kulttuuriteon hankkimalla omistukseensa ja kunnostamalla pieteetillä Helsingin Bulevardilla sijanneet kolme  taloa.  Hieno kulttuuriteko on myös Savonlinnan Haapaveden rannalla olevan Rauhalinnan  pitsihuvilan entisöiminen.

Kirja on tavallaan veijaritarina, jossa kerrontaa hallitsee minä-muoto ja joissain kohti lukijalle jää kahtia jakautunut tunnelma esim. hänen moittiessaan Kiinasta tuotettua tavaraa ja vaatiessaan Euroopan tuotannon lisäämistä.  Kuitenkin Tokmannin liikeidea perustui juuri Kiinan halpatuontiin ja sen suuriin volyymeihin.  Niin tai näin, kirja oli varsin viihdyttävää lukemista ja hattua on nostettava kauppaneuvos Kakkoselle hänen mittavista panostuksistaan kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten  säilyttämiseksi ja hienon taidekokoelman esillepanoon, jotka tuottavat arvonlisää myös tulevia sukupolvia ajatellen. 

Kirja taipui myös hyvin äänikirjaksi. K2 oli mukavaa seuraa monille  päivittäisille kävelylenkeille, myös lukijan ääni sopi kirjaan hyvin. Hän on Aku Laitinen.

Ristiinassa 26.1.2023

Aija Rasimus