Mirkka Lappalainen
Pohjolan leijona
Mirkka
Lappalaisen Pohjolan leijona on erinomaisen hyvin kirjoitettu. Teksti on
tiivistä kerrontaa, ja lyhyiden lukujen välillä voi huokaista ja pohtia elämän
kovuutta 400 vuotta sitten. Päähenkilön Kustaa ll Adolfin elämäkerran lisäksi
saa selkeän käsityksen kansan oloista Suomessa ja valtasuhteiden jännitteistä Euroopassa.
1600-luvun
alku oli köyhyyden, sotien ja muutoksen aikaa. Kuningas loi kansleri Axel
Oxenstiernan tuella virkamieshallintoa ja uusi oikeuskäytäntöä. Tukholmaan
tehtiin vahva keskushallinto, ja alemman hallinnon käskyvaltasuhteet olivat
selkeät. Tämän jälkeen hallinto- ja verotuskäytännöt vakiintuivat vähitellen,
ja saatiin nykyiset organisaatiot tarkkoine sääntöineen, sihteereineen ja
kokouksineen.
Vuoden 1614
oikeudenkäyntijärjestys muutti vahvemman oikeuden ja kuninkaan tuomiovallan
valtion vallaksi. Aikaisemmin kansa istui käräjiä, ja kaupungeissa jaettiin
oikeutta raastuvassa. Tuomioihinsa tyytymättömät hakivat oikeutta kuninkaalta. Uudella
oikeusjärjestelmällä saatiin rutiineja, ennakoitavuutta ja vahvaa pohjaa
oikeusvaltiolle. Perheiden välisistä sovittelusta pyrittiin pois.
Hallinnon ja
oikeusjärjestelmän muutoksista puhuttiin paljon lukupiirissä. Virkamieshallinto
on paisunut ja jähmettynyt. Sitä yritetään purkaa. Oikeudessa riitojen
sovittelu on otettu taas käyttöön. Mikä muuttuu ja miten? Saako tuleva hallitus
Suomen talouden nousuun? Onneksi päätöksiä ei enää perustella uskonnolla tai
tähtien asemalla. Protestanttinen Kustaa ll Adolf kävi sotaa ja teki kauppaa
tavoitteenaan voittaa katolinen Sigismund.
Lukupiiriläisten
Tukholman risteilyt saavat uutta sisältöä kirjasta. Kustaa ll Adolfin rakennuttama,
neitsytmatkalla uponnut Vasa –laiva monine yksityiskohtineen vie ajatukset 1600-
luvulle. Kuninkaanlinnan alakerran Livrustkammaressa Streiff –hevonen on ollut
kuninkaan ratsu Lutzenin taistelussa. Kirjassa ei ole Kustaa ll Adolfin
sukupuuta, joten lukupiirissä muisteltiin kuka oli hänen isänsä, ukkinsa, setänsä
ja tyttärensä, ja mitä heistä tiedettiin. 1500- ja 1600 -luvun kuninkaalliset
asettuivat paikoilleen yllättävän helposti.
Helena Kauppinen
