tiistai 16. elokuuta 2016

Heinäkuun lukupiiri: Piikojen valtakunta. Nainen, työ ja perhe 1600-1700-luvuilla



Tiina Miettinen. Atena-kustannus 2015.


Keskustan lukupiirin kesälukemiseksi valittiin Piikojen valtakunta, joka osoittautui kiinnostavaksi, helpoksi lomalukemiseksi. Lukupiiriläisillä oli ennakkoon mielikuva, että piikojen elämä oli kurjaa raadantaa ja usein he joutuivat vielä isäntien ikävän mielenkiinnon kohteiksi. Näin ei kuitenkaan ollut, ehkä tuo käsitys tuli osittain vanhoista kotimaisista melodramaattisista elokuvista.

Vaikka kirkko ja valtiovalta tuomitsivatkin esiaviolliset suhteet, aviottomat lapset sekä eri säätyisten keskenään avioitumisen, nämä olivat kuitenkin niin tavallisen kansan kuin aatelistenkin elämään kuuluvia asioita 1600-1700 –lukujen Suomessa. Tosin tavallisen kansan elämä erosi valtavasti tuolloin ylempien piirien elämästä. Rahvaan lasten oli lähdettävä piioiksi ja rengeiksi tienaamaan, eikä perheen perustaminen ollut ajankohtaista aivan nuorena. Tuolloin piika saattoi rakentaa itsellisen elämän ja edetä urallaan vaikkapa emännöitsijäksi. Tavallista oli, että avioliitot solmittiin vasta kolmikymppisinä, siis aivan kuin nykyäänkin, kun taloudelliset edellytykset perheen perustamiseen on saavutettu. Ei ollut myöskään tavatonta, että aviopareista juuri nainen oli 1600-1700 luvulla se vanhempi: naiset piikoivat pidempään ja nuoremmat miehet saattoivat naida jopa itseään kymmenen vuotta vanhemman, vielä fertiilissä iässä olevan naisen. Myöskin nykyaikana niin tavalliset uusperheet olivat tavallisia myös 1600-1700 luvulla.

Lukupiirin keskustelussa todettiin, että piikojen valtakunta oli vielä tavanomaista aina 1950 –luvulle saakka. Tuolloin teollisten työpaikkojen lisääntyminen vaikutti siihen, että naistenkin oli helppo työllistyä muutoinkin kuin lähtemällä piiaksi. Myös maatalouden koneellistuminen aiheutti sen, että työvoiman tarve maaseudulla väheni rajusti ja piikojen ja renkien oli hankittava toimeentulo muualta. Kirjassa hauskasti mainittiin, että 1600-luvulla sukunimet eivät vielä olleet yleisiä ja piioista useat olivatkin Savolaisia nimeltään, olivat näet tulleet eteläiseen ja läntiseen Suomeen Savosta.

Miettisen väitöskirjatyöstä kimmokkeensa saanut ”Piikojen valtakunta” oli mukaansa tempaava tietokirja, joka todentaa romaanien antamaa mielikuvaa sekä historiankirjoituksessa vähemmälle huomiolle jäänyttä kansan- ja väestönosaa.

Aija Rasimus