Heinäkuun lukupiiri: Myrskyn silmässä

Olli Rehn
Myrskyn silmässä

Kirja on edelleen ajankohtainen ja herättää aloittelijan kiinnostuksen Suomen ja Euroopan talouteen. Kirja on enemmän kuin väliraportti työstä Euroopan talous- ja raha-asiankomissaarina vuosina 2010-2012. Lisäksi Rehn arvioi miten Euroopan on mahdollista nousta talousmahdiksi. Tuntemattoman sotilaan tarkkaan tunteva löytää Myrskyn silmästä Väinö Linnan käyttämiä kielikuvia.

Syksyllä 2009 paljastui Kreikan epärehellisyys, ja keväällä 2010 Kreikka sai ensimmäisen tukipaketin. Kriisi uhkasi levitä Italiaan ja Espanjaan. Irlanti ja Portugali tasapainottivat talouttaan ja selvisivät. Nyt kesällä 2015 kreikkalaiset äänestivät itsensä ulos eurosta, ja kriisi on jälleen ajankohtainen. Mitä Kreikka tekee taloutensa tasapainottamiseksi? Mitä tekevät sen naapurivaltiot? Miten käy Euroopan yhtenäisyyden? Monet asiat ovat edelleen auki. Kirjassa käytetään talouskriisin leviämisestä sanaa saastuttaa. Onko Suomi nyt vaarassa saastua?

IMF, ERVV, EKP … ketkä niissä päättävät ja kuka on pääjohtaja? Kirjan ja netistä löytyvän tiedon avulla selvenevät monet kirjainyhdistelmät. Tutkijat ja taloustieteilijät tulevat myös tutuksi. Englantilaista John Maynard Keynesiä 1883-1946 pidetään hyvinvointivaltion teoreettinen isänä. Rehn esittelee tutkija Jim O’Neillin luoman käsitteen kasvutalous. Siinä BRIC –maat eli Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina ja seuraavat Next 11 eli Bangladesh, Filippiinit, Indonesia, Iran, Korea, Meksiko, Nigeria, Pakistan, Turkki ja Vietnam ottavat nopeasti kiinni vanhojen talousmaiden vaurautta. Samanmoista maailman menoa ennustaa amerikkalainen tutkija Parag Khannan. Taloustutkija brittiläinen George Magnus pohtii Kiinan uhkaa teoksessaan Uprising. Kiinassakin halpa työvoima vähenee, vaikka siellä ikääntyvät työläiset voidaan korvata maaseudun nuorilla.

Ilahduttaa, kun Rehn nostaa kestävän kasvun ytimeksi ja lähtökohdaksi vihreän talouden. Aluksi on tunnustettava energiatalouden tärkeys. Sitten siirryttävä omavaraisuuteen, joka perustuu vähähiilisiin ja resurssitehokkaisiin ratkaisuihin. Siirtymä vihreään energiaan on alkanut jo Kiinassakin, vaikka sen talous on vahvasti hiilenmusta. Kiina on investoinut tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan. Kestävän talouden ratkaisuista lukisi mielellään lisää.

Helena Kauppinen

Toukokuun lukupiiri: Pohjolan leijona

Mirkka Lappalainen

Pohjolan leijona

Mirkka Lappalaisen Pohjolan leijona on erinomaisen hyvin kirjoitettu. Teksti on tiivistä kerrontaa, ja lyhyiden lukujen välillä voi huokaista ja pohtia elämän kovuutta 400 vuotta sitten. Päähenkilön Kustaa ll Adolfin elämäkerran lisäksi saa selkeän käsityksen kansan oloista Suomessa ja valtasuhteiden jännitteistä Euroopassa. 

1600-luvun alku oli köyhyyden, sotien ja muutoksen aikaa. Kuningas loi kansleri Axel Oxenstiernan tuella virkamieshallintoa ja uusi oikeuskäytäntöä. Tukholmaan tehtiin vahva keskushallinto, ja alemman hallinnon käskyvaltasuhteet olivat selkeät. Tämän jälkeen hallinto- ja verotuskäytännöt vakiintuivat vähitellen, ja saatiin nykyiset organisaatiot tarkkoine sääntöineen, sihteereineen ja kokouksineen. 

Vuoden 1614 oikeudenkäyntijärjestys muutti vahvemman oikeuden ja kuninkaan tuomiovallan valtion vallaksi. Aikaisemmin kansa istui käräjiä, ja kaupungeissa jaettiin oikeutta raastuvassa. Tuomioihinsa tyytymättömät hakivat oikeutta kuninkaalta. Uudella oikeusjärjestelmällä saatiin rutiineja, ennakoitavuutta ja vahvaa pohjaa oikeusvaltiolle. Perheiden välisistä sovittelusta pyrittiin pois.

Hallinnon ja oikeusjärjestelmän muutoksista puhuttiin paljon lukupiirissä. Virkamieshallinto on paisunut ja jähmettynyt. Sitä yritetään purkaa. Oikeudessa riitojen sovittelu on otettu taas käyttöön. Mikä muuttuu ja miten? Saako tuleva hallitus Suomen talouden nousuun? Onneksi päätöksiä ei enää perustella uskonnolla tai tähtien asemalla. Protestanttinen Kustaa ll Adolf kävi sotaa ja teki kauppaa tavoitteenaan voittaa katolinen Sigismund.  

Lukupiiriläisten Tukholman risteilyt saavat uutta sisältöä kirjasta. Kustaa ll Adolfin rakennuttama, neitsytmatkalla uponnut Vasa –laiva monine yksityiskohtineen vie ajatukset 1600- luvulle. Kuninkaanlinnan alakerran Livrustkammaressa Streiff –hevonen on ollut kuninkaan ratsu Lutzenin taistelussa. Kirjassa ei ole Kustaa ll Adolfin sukupuuta, joten lukupiirissä muisteltiin kuka oli hänen isänsä, ukkinsa, setänsä ja tyttärensä, ja mitä heistä tiedettiin. 1500- ja 1600 -luvun kuninkaalliset asettuivat paikoilleen yllättävän helposti.  

Helena Kauppinen

Helmikuun lukupiiri: Yritä perässä – nainen miljoonabisneksessä

Merja Rehn

Yritä perässä – nainen miljoonabisneksessä.

Merja Rehnin Yritä perässä – nainen miljoonabisneksessä on juhlallinen kuvateos, joka kertoo sitkeästä, päämäärätietoisesta yrittämisestä. Luin hiljaisena kaikki yhdeksän henkilöhistoriaa kunnioittaen näitä päteviä, lahjakkaita ja rohkeita naisia. Lukemista oli sulateltava pitämällä välillä ajattelutaukoja. Kirjassa esittäytyvät Maija Itkonen PowerKiss Oy, Leena Jurvakainen Sirkus Finlandia, Marjo Kaipainen HR House Group, Päivikki Palosaari Hullu Poro Oy, Miia Porkkala Rukakeskus Oy ja Pyhätunturi Oy, Kati Rauhaniemi Dot Design Oy, Paola ja Pirjo Suhonen Ivana Helsinki ja Satu Wrede Metroauto Group.

 

Kirja on Ekrive Oy:n ensimmäinen kustannustyö. Yrityksen toiminnanjohtajana toimii tietokirjailija ja kolumnisti Merja Rehn. Yritys tuottaa lehtiartikkeleita ja kolumneja sekä kirjoittaa, kustantaa ja myy kirjoja. Lisäksi yritys tarjoaa asiantuntija- ja ohjelmapalveluita. Siis monipuolista mediatoimintaa. Yrityksen nimi Ekrive löytyy Haitin kreolinkielen sanakirjasta ja se tarkoittaa kirjailijaa. Merja Rehn on kirjailija, jonka selkeäsanaisessa tekstissä on valoa, huumoria ja uusia näkökulmia. Mikä mahtaa olla hänen seuraavan kirjansa aihe? Mitä hän ravistelee seuraavaksi?

Kirjan valokuvia ja kuvaryhmiä katselee aina uudestaan. Kiitos siitä kuuluu Anu Törmälle. Hän on suunnitellut ulkoasun. Valokuvat on ottanut Ilkka Ärrälä. Molemmat toimivat Törmä-Ärrälä OY:ssä. Paperikin on vahvempaa kuin tavallisissa kirjoissa. Teksti on isoa ja helppolukuista, ja se on jaettu sivulle kahteen kappaleeseen. Se helpottaa lukemista. Muutamalla sivulla teksti on runollisen kauniisti vinoa.

Merja Rehnin kirjoittaa Kun on tahtoa menestyä, kaikki muu on pelkkää järjestelyä. Voimakastahtoinen ihminen työskentelee kärsivällisesti ja pitkäjänteisesti päämääränsä saavuttamiseksi, ja ympäristön tuki antaa lisävoimaa tahtotoimintaan. Kirjan luettuani yhä enemmän kunnioitan ja tuen läheisiäni, jotka ovat yrittäjiä!

Helena Kauppinen

Helmikuun lukupiiri: Elosta ja maailmasta

Antti Tuuri

Elosta ja maailmasta. Esko Ahon tie Peltolan tuvasta suuriin saleihin.

Antti Tuuri kirjoittaa Esko Ahosta lämpimästi ja sujuvasti, ja kirjan lukee nopeasti. Kirja kertoo tapahtumat Ahon syntymästä vuonna 1954 vuoteen 1999. Mielenkiintoisena lisänä on tapahtumia ja yhteiskunnallisia muutoksia Suomessa ja maailmalla. Kun luin niistä, pysähdyin toistuvasti muistelemaan missä itse olin ja mitä tein silloin? 

Kirjassa 1990 –luvun alku on tykitystä. Veret seisauttavan vaalivoiton jälkeen 1991 tapahtumat vyöryvät kiihtyvää vauhtia eteenpäin. Suomessa on lama, josta ei päästä vanhoilla keinoilla nousuun. Devalvoidaanko vai ei?  Miten selvitään pankkikriisistä? Kauppasuhteet Neuvostoliiton kanssa muuttuvat vapaammiksi, mutta sitten tulee vallankumous ja Eestin itsenäistyminen ja yhteistyö Venäjän sekä Baltian maiden kanssa on luotava uudelleen. Ja miten saadaan suomalaiset Euroopan unionin kannattajiksi? Näihin kysymyksiin Ahon hallituksen oli etsittävä vastauksia nopeasti. Politiikassakin Esko Aho on pohjalainen, joka sanoo mitä tarkoittaa ja tekee mitä sanoo.

Pääministerikauden jälkeen, oppositiossa ollessaan Esko Aho otti käyttöön käsitteet yhteiskuntasopimus ja työreformi. Viimeksi mainittua on jo toteutettu veroalennuksilla ja alentamalla työnantajamaksuja. Nyt 20 vuotta myöhemmin kokoomusjohtoinen hallitus puuhaa laajaa yhteiskuntasopimusta, jossa työmarkkinat joustaisivat, jotta Suomen talous saataisiin nousuun. Voidaanko  vihdoin sopia kaikkien järkeviksi tunnustamia asioita? 

Kirjan takakannessa kerrotaan, että tekstissä on terävää kritiikkiä. Tämä kritiikki kohdistuu kuitenkin enemmän puoluetovereihin ja ammattiyhdistysaktiiveihin kuin Esko Ahoon. Kirjoittaessaan kirjaa Tuurilla on ollut käytössään lehtileikkeitä, Ahon kirjoittamat Tulevaisuus on tehtävä ja Pääministeri sekä Risto Uimosen julkaisema Nuori pääministeri. Monet ystävät, sukulaiset ja työtoverit ovat kertoneet muistojaan, mutta Tuuri ei kerro tarkemmin heistä eikä lehtitietolähteistään. Se on harmi. Kirjan lukujen otsikot täydentävät kuvausta elontiestä, joka kasvattaa maalaispojan vastuulliseksi aikuiseksi.

Helena Kauppinen