Mihail Siskin: Sota vai rauha.

Kirjoituksia Venäjästä ja lännestä WSOY 2023

Suomentanut Sirpa Hietanen teoksesta Frieden oder Krieg: Russland und der Westen – Eine Annäherung 2019

Kirja alkaa ”ON RASKASTA olla venäläinen. Putinin ”erikoisoperaation” päämäärä Ukrainassa on pelastaa venäläiset, venäläinen kulttuuri ja venäjän kieli ukrainalaisten kynsistä. Maan itäosassa tuhottiin etupäässä venäjänkielisiä kaupunkeja ja asujaimistoa. Tehtiin sotarikoksia ihmisiä mutta myös minun kieltäni kohtaan. Puskinin, Tolstoin, Tsvatajevan ja Brodskyn kielestä tuli sotarikollisten ja murhaajien kieli. Tulevaisuudessa Venäjää ei yhdistetä venäläiseen musiikkiin ja kirjallisuuteen vaan lasten päälle putoaviin pommeihin ja hirvittäviin kuviin Butsasta.” Siskinin mielestä kirjailijan pitää ainakin avata suunsa, sillä hiljaisuus merkitsee hyökkääjän ja sodan tukemista. Niinpä hän kirjoitti kirjan 2019 ja ennusti tapahtumat, joita seuraamme päivittäin.

Siskin avaa kirjassaan selkeästi ja laajasti Venäjän menneisyyttä,  nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Osa ennustuksia on jo toteutunut. Kirja on rakkaudentunnustus hänen kotimaallensa, sen äärettömän kauniille luonnolle ja suurenmoiselle kulttuurille – ja maalle, joka aika ajoin muuttuu vieraita ja omia lapsiaan ahmivaksi hirviöksi.

Kirjoitus venäläisestä sielusta eli heidän käsittämättömästä kyvystä sietää historian kauheuksia ja vastaanottaa kärsimyksiä oli mielenkiintoista luettavaa. Tuhatvuotinen orjuus on luonut venäläistä sielua koskevan mystiikan, jota ei ole oikeasti olemassa. Ulkomaalaiset vain kuvittelevat sen. Venäläiset ovat samanlaisia ihmisiä kuin muiden maiden kansalaiset. Heillä on vain erilainen historia.

Valtio on aina ollut venäläisille mielikuvitusvalta, jolta on pakko puolustautua. Ja 1990 -luvun uudistukset johtivat siihen, että demokratia on nykyään huono sana Venäjällä. Vapaa markkinatalous merkitsee vallan omistusoikeutta, ja keskiverto venäläinen ei voi ymmärtää lännen laillisuusajattelua. Lännen historia on erilainen. Britanniassa jo vuonna 1215 hyväksytyssä Magna Cartassa puolustettiin kansalasten oikeutta omaisuuteen ja hyvää kohteluun hallitsijoiltaan. Magna Carta on toiminut esikuvana monien maiden perustuslaille ja ihmisoikeusjulistukselle.

Siskinin mukaan neljäsosa Venäjän asukkaista on ollut vankilassa tai joku perheenjäsen on joutunut telkien taakse. Myös vartijoita on ollut paljon.  Vankilakulttuurin vaikutus on ollut suuri venäläisyyteen. Vanki tuntee vain yhden lain – voiman ja väkivallan. Ei ole lakeja, ei sopimuksia, ei sääntöjä tai oikeuksia. On vain suosiota tai epäsuosiota, etuoikeuksia ja sortoa.

Ekologinen katastrofi on ollut Venäjän todellisuutta jo vuosikymmenet, eikä sitä voi pysäyttää ilman kansalaisyhteiskuntaa. Hälyttävät uutiset luonnon riistosta lisäävät yhteistä toivottomuuden tunnetta ja pessimismiä, vaikka suurempia huolia ovat sotilaalliset konfliktit, rikollisuus ja heikko terveydenhoito. Venäjän väestö pienenee koko ajan. Syynä siihen ovat muutto, kuolleisuus, alhainen syntyvyys ja väkivalta. Kuitenkin toivo on nousevassa nuorisossa Siskinin mukaan.

Kirjan luvut olivat esseetyyppisiä kokonaisuuksia, joten luin kirjan luku kerrallaan ja pidin taukoa lukujen välissä. Samalla oli mahdollista sulatella Siskinin ajatuksia ja esille tuomia perusteluita. Kaiken kaikkiaan ymmärrykseni venäläisiä kohtaan lisääntyi. Kirjan esipuheen viimeisin sanoihin on hyvä päättää - Viha on sairautta, kulttuuri on lääkettä.

 

Helena Kauppinen

Mikkelin Ristiina