maanantai 8. joulukuuta 2025

 


Laura Lähteenmäki: Marian kirja WSOY 2025 sivuja 358. Lukija Krista Putkonen-Örn

En saanut kirjastosta Lähteenmäen Marian kirjaa, joten liityin BookBeat -palveluun ja kuuntelin kirjan, jotta ennätin tutustua kirjaan ennen lukupiirin kokoontumista. Olen aikaisemmin yrittänyt kuunnella kirjoja, mutta olen aina nukahtanut ja äänikirja on jäänyt kesken. Marian kirja on ensimmäinen kirja, jonka kuuntelin kokonaan eikä nukuttanut yhtään.

Tarina alkaa, kun Maria Piponius ja Elias Lönnrotin kohtaavat Gerhard Snellmanin sahan konttorissa, Ämmänkosken rannalla, Kajaanissa.  25- vuotias Maria hoitaa serkkunsa sahan tilejä ja huolehtii mm lämpimän leivän paistamisesta sahan väelle. Häntä reilusti vanhempi Elias on paikkakunnalla pidetty lääkäri ja koko Suomessa tunnettu kirjailija. Kevään ja kesän ajan riiustellaan herkän varovasti, syksyllä Mariasta ja Eliaksesta tulee salakihlapari. Marian toiveesta kihlausta ei julkaista, sillä Elias on lähdössä useaksi kuukaudeksi Laukon kartanoon kirjoittamaan ja Marian pitäisi yksin vastata onnitteluihin ja uteluihin.

Maria on kirjan päähenkilö, Lönnrot saa äänen vain lyhyeksi päiväkirjamerkinnöiksi. Maria on vahva persoona ja hänen elämässään sattuu ja tapahtuu. Tunteet kuohuvat, mutta niitä ei näytetä ulkopuolisille eikä edes perheenjäsenillekään.  Välillä Maria peilaa kokemuksiaan aikaisempiin tapahtumiin, joten vähitellen lukija saa kokonaiskuvan Marian koko elämänkaaresta.  Eliaksen kanssa hän elää parikymmentä vuotta, ja yhteiselämä on rikasta. Samalla valottuvat Suomen kansan vaiheet 1840-1860 -luvulla. Kolera tappaa, kerätään jäkälää katovuosina ja soditaan Itämerellä. Sanojen merkitys korostuu kirjassa. Lönnrot keksii kasveille ja ilmiöille suomenkielisiä sanoja. Maria miettii mitä tarkoittaa sana itsenäisyys ja keskustelee siitä Eliaksen kanssa.

Laura Lähteenmäen Marian kirjan tarina on erinomainen ja sanat soljuvat vaiherikkaan elämän kuvaukseksi. Kun kirja saapui kirjastosta, niin luin sen nauttien. Minulle lukeminen on syvempi kokemus kuin kuunteleminen.

Helena Kauppinen

Mikkelin Ristiina

 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti